Muutama yö on vierähtänyt nykyisessä piilopaikassa, mikä merkitsee maisemanvaihdosta huomenna aamulla. Vähän sääli sinänsä, että nykyinen hotellimme on muuten kaikin puolin vallan mainio, mutta ympäristöstä on yhtä sun toista sanomista. Ensinnäkin uskomaton lentomelu saa elämään jatkuvissa WTC-tunnelmissa. Kuulostaa aivan siltä kuin jokainen kone olisi tulossa suoraan seinästä läpi. Toinenkin kiusa liittyy liikenteeseen. Vieressä kulkee erittäin vilkkaasti liikennöity tie, jonka aiheuttamaa melua suurempi haitta on se, että olemme aina sen väärällä puolella. Tien ylittäminen puolestaan vaatii Rambon ja McGyverin taitojen hallitsemista yhdistettynä peikkomaiseen flaksiin. Suurin ongelma lienee kuitenkin se, ettei majapaikkamme välittömässä läheisyydessä ole juuri mitään (tekemistä ainakaan). Muutama paikallisten suosima ruokapaikka sekä minimarketti, jossa ei myydä muuta kuin hyllyittäin sipsejä ja muita snäksejä. Eipä jouduttu mihinkään turrerysään ainakaan heti. Indonesialainen/balilainen ruoka on muuten älyttömän hyvää, mielestäni jopa maukkaampaa kuin thaimaalainen.
Koska emme tavoittaneet kaivattua sikaturistitunnelmaa täällä, matkasimme eilen pahamaineiselle Kutalle löytöretkelle. Siinä sivussa pääsimme ensimmäisen kerran edes kastelemaan varpaat meressä. Eipä paikka muuten niin erityisesti säväyttänyt, todella huonot liikennejärjestelyt sielläkin. Ja tietysti kojuja kojujen perään, mutta myös yllättävän runsaasti aitoja puljuja. Yllätyin vähän siitä, että hiusten letitystä eri tavoin tarjottiin todella monessa paikassa. Eikö se ole vähän ysäriä? Paluumatka tuotti taksinkuljettajalle hieman päänvaivaa, sillä hotellimme sijainti ei valjennut hänelle täysin edes osoitteen perusteella. Mehän osasimme tietysti antaa hyviä reittineuvoja, höhö. Jostain taksikeskuksesta hän sitä sitten varmisteli. Taksin käyttäminen on täällä päin mukavan edullista, kunhan jumpitteleva taksari saadaan käyttämään mittaria. Olemme ainakin toistaiseksi niin valkoisia, että kaikki yrittävät höynäyttää meiltä vähän ekstraa.
Ainoa shoppailumahdollisuus nurkillamme on melko suuri surffauspulju Surfer's Paradise. Sen perusteella taksikin osasi perille. Siksipä panimme tänään elämän risaiseksi siellä, olemmehan tunnettuja välineurheilijoita (eritoten jäsen J). Nyt on fiinit surffipaidat ja -shortsit hankittu kovalla rahalla, vaikka hädin tuskin on vettä nähty. Mahtaako koko surffaus olla yhtään oma juttuni. Epäilyksistään huolimatta myös jäsen J sai vihdoin sopivat uimashortsit, joten rekkamiehen hymy on enää ikävä mutta luullakseni pysyvä muisto.
Koska tuhannet sanani eivät yleensä kerro paljon mitään, lopuksi muutama kuva, niitä kun ei ole mitenkään järjettömästi siunaantunut. Muutama ensimmäinen siis kuranttia tavaraa, loput Bangkokista.
 |
| Kuta Beach & turisti |
 |
| Kaukaa otetut kuvat ovat parhaaksi meille molemmille |
 |
| "Puolen" kilometrin kävelymatka hotellille |
 |
| Ravintolasta ei viihdykettä puuttunut Bangkokissa |
 |
| Hotellimme uima-altaalla /Bangkok |
 |
| Fantastinen Singapore sling + J. Urpilaiselta tuttu pallinaamahymy |
 |
| Aamiainen ällöjoen idyllisissä maisemissa |
 |
| Suuri MBK |
On muuten sen verran onneton netti, että kuvien latailu todella hiekoittaa kirjoitustyön sujumista. Lakanatkin tuntuvat hiekoitetuilta, sillä onnistun jatkuvasti hankkimaan toinen toistaan typerämpiä "rusketus"rajoja.
Seuraavaan kertaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti